11.1. projektipalaverissa kuulin projektiryhmän terveiset edellisestä lähitapaamisesta ja luin myös Essin antamat palautteet wikistä. Sovimme minulle extratehtäväksi / korvaavaksi tehtäväksi webropol-kyselyn teknisen toteutuksen.

Kesäkuukausina teen pari aineopintoihini liittyvää kirjatenttiä, mahdolliset kvali-rästit, vien gradusuunnitelmaani eteenpäin ja viimeistelen ryhmäni kanssa ASI-kurssin motivaatiotyötä.  Syksylle minua kannustettiin suunittelemaan ohjelmassa olevan  gradutyöskentelyn, Edutool-opintojen (Asi, oppimisyhteisöt ja hajautettu asiantuntijuus, Opetus- ja koulutusprojektien suunnittelu ja hallinnointi)  ja aineopintojen lisäksi vielä myös sivuaineopintojen aloittamista, mikä vaatinee vielä vähän kesäajan pohdintaa ja kypsyttelyä..

Edutool-opintojen myötä olen oppinut paljon oppimistutkimuksesta ja oppimisen teoriasta.
-  Olen saanut tietoa siitä, miten teknologiaa hyödynnetään tällä hetkellä oppilaitoksissa ja eri kouluasteilla ja ymmärrystä siihen, miten teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisen kannalta mielekkäästi 
- Olen saanut omakohtaista kokemuksellista oppia siitä, miten yhteisöllisyys rakentuu (tai on rakentumatta) teknologisissa oppimisympäristöissä
- Oppimisen motivaatio ja oppimisen itsesäätely on myös käsitteenä avautunut lukuvuoden aikana monipuolisesti
- Oppimisen tutkimusmenetelmät ja muodot ovat tulleet myös tutuiksi ja  olen saanut  Edutool-opinnoistamyös  erittäin hyvän (kertaus)kurssin tieteelliseen kirjoittamiseen ja tiedonhankintaan,
- Ehkä oma asiantuntijuuskin avautuu hieman uudenlaisella tavalla näiden opintojen myötä

Edutool-opintojen erilaiset työskentelytavat ovat tehostaneet opiskelua ja pitäneet mielenkiintoa ja motivaatiota yllä. Erilaiset opiskelutavat ovat tarjonneet myös  ideoita siihen, miten teknologiaa voidaan hyödyntää monimuotoisesti oppimisen tukena.  Lähiopetusta on ollut melko paljon, mutta se on edistänyt opiskeluun ja omaan opiskeluryhmään sitoutumista ja tarjonnut mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen, mitä monimuotoinen verkotyöskentely on vaatinut.  Verkkotyöskentelyn avoimuus ja asiantuntijakommentaattorit ja -vieraat ovat opettaneet uudenlaisia työskentelytapoja sekä avoimempaa suhtautumista omien opiskelutuotosten esilläoloon. 

Olen pyrkinyt kuluneen lukuvuoden aikana opiskelemaan aktiivisesti osallistuen ja aikatauluissa pysyen. Työn ohessa opiskellessa näissä tavoitteissa pysymisessä on ollut haastetta, varsinkin kevään aikana, kun tahti sekä töissä että opinnoissa tuntui kiihtyvän. Tulevan syksyn opinnoilta odotan edelleen huolella suunniteltuja kokonaisuuksia, uusia oivalluksia, monipuolista teknologian hyödyntämistä sekä tarkoituksenmukaisen tiiviitä lähipäiviä.

http://www.projectcartoon.com/ProjectCartoon.pdf

Sanna Järvelän luentokalvoilla oli hyvä perehdytysesitys gradun alkutaipaleelle:  periaatteiden ja suuntaviivojen lisäksi mukana oli näkemystä ja ihan konkreettisiakin neuvoja siitä, miten edutool-gradua kannattaa lähteä tekemään. Tässä vaiheessa, kun graduajatuksiin ei ole vielä ennättänyt kunnolla syventyä ja sotkeentua, periaatteet ja ohjeistukset tuntuvat melkoisen selkeille.

Tutkimussuunnitelmaan liittyvistä ohjeista ja vinkeistä erityisen hyviksi – ja itselleni osuviksi koin ohjeen, että gradu kannattaa aloittaa heti kirjoittamalla. Edellisellä gradukierroksella muistan vältelleeni kirjoittamista aika pitkään ja lukeneeni vähän kaikkea, mikä jollakin tavoin vain mitenkään linkittyi graduaiheeseeni. Ihan mielenkiintoisia lukukokemuksia tuli kyllä hankituksi, mutta ymmärrykseksi saati gradulähteiksi asti päätyi aika harva ajatus. Lukutekniikassani oli edellisellä gradukierroksella myös sellainen pieni ongelma, että en ollut mitenkään erityisen hyvä merkitsemään orjallisesti lähteitä ja viitteitä ylös.. Viitteiden uusintahaku se oli aika kenkkua hommaa - ja toivottavasti tällä kertaa osaisin jättää myös sen vaiheen graduntekemisestä väliin – ja hyödyntää graduprojektiin vähän edelliskertaa strategisempaa ja itsesäätöisempää otetta.

Kirjallisuuskatsauksen ja teoriataustan kokoamisen hyvin konkreettiset vinkit ilahduttivat minua luentomateriaaleissa.  Kasvatustieteellisen opinnäytteen käynnistäminen tuntuu aika huimalle hankkeelle, kun taustalla on toistaiseksi vain aikuiskasvatustieteen perusopinnot sekä syksyn Edutool-kurssit kasvatustiedettä,  mutta graduprojektin aikana ja sen lomassa muilla opintojaksoilla tuo teoriatuntemus  varmastikin kasvaa kummasti.

Aiheen rajaamiseen liittyen Sannan luento antoi myös muutamia työkaluja.  Tällä hetkellä olen vielä aika toiveikas sen suhteen, että tuo aiheen rajaaminen onnistuisi melko helposti. Lisähaastetta rajaamiseen saattaa kuitenkin tuoda tutkimuksen luonne, mikäli tutkimusmetodiksi valikoituu puhtaasti kvalitatiivinen tutkimus. Tässä tapauksessa aiheen rajaamisestakin löytyy varmasti myös uutta pohdittavaa.

Näillä mietteillä kohti helmikuun ensimmäistä aamua!

Tiinan kertoman mukaan alumnitreffeillä oli kuultu seuraavat mielenkiintoiset asiat :
- Alumneille oli jäänyt opiskeluajalta hyvät verkostot,
- Alumnit kokivat Edutoolin tarjonneen työtä rikastuttavia kokemuksia ja uusia työmahdollisuuksia uusissa ja vanhoissa työpaikoissa,
- Osa alumneista oli lähtenyt välittämään omien opintojen jälkeen TVT:n opetuskäytön “ilosanomaa” muille opettajiksi opiskeleville

Sirpan kertoman mukaan alumnitreffeillä oli kuultu seuraavaa:
- Edutool-koulutus on ollut arvostettu ja vaikuttanut myönteisesti alumnien työmarkkina-arvoon
- Alumnien mukaan Edutool-junassa kannattaa pysytellä mukana kyydissä, juna kuljettaa eteenpäin opintopolulla
- Alumnit kiinnittivät huomiota siihen, että Edutool-koulutuksen organisointiin ja valmisteluihin käytetään todella paljon työtunteja.

Lauran kertoman mukaan alumnitreffeillä oli kuultu seuraavaa:
- Edutool-opinnot on mahdollista tehdä niille varatussa ajassa, vaikka se voi olla raskasta, koulutus etenee kuin juna..
- Koulutus on arvostettu ja se on selvästi lisännyt alumnien työmahdollisuuksia tuplatutkintona
- Alumneille on ollut hyötyä koulutuksesta ja kaikki paikalla olleet alumnit tekivät nyt työtä, jossa jollakin tavalla oli hyötyä Edutool-opinnoista.

Alumniaamiaisen terveiset kuulostivat sille, että Edutool-jaksosta on jäänyt mukavat muistot. Opiskeluporukka on selvästi hitsautunut yhteen parin vuoden yhteisen työskentelyn aikana – ja he ovat selvästi onnistuneet hyödyntämään yhteistä verkostoaan myös opiskelujen jälkeen.

Pari vuotta sitten eli edellisten Edutool-ryhmien aikaan, TVT:n hyödyntäminen opetuskäytössä oli vielä ilmiönä uudempi ja osaajia oli liikkeellä vähemmän kuin tänään, mikä ehkä heijastuu siinä, miten alumnit kertovat koulutuksen vaikutuksista työuraan ja työmarkkina-arvoon.

Tässä vaiheessa aluniaamiaisen terveisistä ehkä niitä puhuttelevimpia olivat ne terveiset, joissa kehotettiin pitämään huolta siitä, että en jää Edutool-junan kyydistä. Ystävällinen junahenkilöstö tekee varmasti parhaansa, että kyydissä on mukava matkustaa, vaikka vauhti kiihtyisikin loppua kohden.

Koska satukirjojen lukeminen on ollut ajankäyttösijoitus, pitää sijotus pystyä perustelemaan järkiperusteilla (siis myös muilla, kuin noilla jo edellä esitetyillä  alamäkeen ajaneilla tekijöillä (jotka olivat siis puuduttava junamatka, matkalukemisen nopea tarve ja kioskin niukka kirjavalikoima).

Tässähän niitä sitten:

1. Twilight kirjasarjan 3.kirja on voittanut UK:n vuoden kirjapalkinnon vuonna 2008  – lastenkirjojen sarjassa – pysyn kosketuksissa lasten ja nuorten maailmaan kirjasarjan kautta.
2. Kirjasarjan kirjoja on myyty maailmalla yli 85 miljoonaa kappaletta ja käännetty yli 38 kielelle,  – en varmaan voi olla ihan ainut  aikuisikään ennättänyt fani..
3. Satujen rakenteesta voi ehkä myös oppia jotakin, vaikka esimerkiksi Twilight-sarjan sisällöstä ja sarjan välittämistä arvoista ja asenteista voi ollakin montaa mieltä.
4. Twilight communities -hakusanalla löytyy Googlesta yli 90 miljoonaa osumaa.  (osa näistä osumista on tosin Anti-twilight communities -linkkejä).  Tämä yhteisökokoel,a, jos mikä se on kiinnostavaa Edutool -materiaalia

Paljon paremmin ei ole sujunut työpaikalla. Sielläkin viimeksi lukemistoksi on osunut enemmän satukirjaa kuin tieteellistä julkaisua muistuttava teos eli John P. Kotterin ja Holger Rathgebergin Jäävuoremme sulaa – muutos ja menestyminen kaikissa olosuhteissa -kirja. Kirjan taustalla on Kotterin laajat tutkimukset muutoksista ja muutosten johtamisesta, mutta kirja on koottu tarinan muotoon – tarkemmin sanoen, pingviinien tarinan muotoon.  Tämäkin tarina viihdytti, henkilö-/pingviinihahmot puhuttelivat, olivat uskottavia ja helposti samaistuttavia. Tarinan kautta esitellyt muutoksen kahdeksan vaihetta tuntuivat uskottaville, vaikka työpaikalla työpsykologian guru asettelikin onnistuneen muutoksen vaiheet vielä vähän tiiviimmin samalle janalle, kolmen vaiheen sarjaksi seuraavasti; 1.Perustele muutos ja muutoksen tarve = kerro muutostarina, 2.) määrittele/myy muutoksen visio,3.  tee yhdessä tiimin kanssa suunnitelma, miten muutos toteutetaan.
Satumaisen helppoa tuo muuttuminen ja uudistuminen!

Pingviinitarinoita löytyy täältä
ja Vampyyritarinoista tietoa täältä